Historia
Senaatti ehdotti vuonna 1812 keisarille, että Turkuun, Helsinkiin ja Vaasaan perustettaisiin merenkulkukoulut. Keisari suostui toiveeseen - merenkulkukoulu aloitti toimintansa Turussa vuonna 1813. Merenkulkualan oppilaitosten tärkein tehtävä oli kouluttaa kauppalaivoille niin taitavia perämiehiä, että he tarvittaessa pystyivät korvaamaan kapteenin.
Vuosien 1813-1818 välisenä aikana koulu toimi Isolla Hämeenkadulla, talossa numero 25. Oppilasmäärä oli viiden ensimmäisen vuoden aikana alle kymmenen. Koulu oli jaettu perämies- ja kapteeniosastoihin. Koulun pääsyvaatimuksena olivat ruotsinkielentaito ja välttävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Meriharjoittelua ei vaadittu ennen vuotta 1851. Koulun oppiaineita olivat purjehdustaito, takilointi ja laivanrakennus. Vuodesta 1839 alkaen oppiaineisiin kuuluivat myös piirustus, englanti ja saksa; vuonna 1851 koulussa alettiin opettaa ruotsinkieltä, 1857 maantietoa ja liikekirjeenvaihtoa, vuonna 1874 terveydenhoitoa ja vuonna 1900 koneoppia.
Vuonna 1818 koulu muutti Wallenstömin taloon Hampunkutojankadulle, ja 1830-luvulla koulusta tuli merenkulunopetuksen keskuspaikka Suomessa siitä syystä, että se oli kouluista suurin ja paremmin hoidettu kuin muut koulut.
Vuonna 1836 koulu muutti Observatoriorakennukseen Vartiovuorelle. Siellä se toimi 131 vuoden ajan, aina vuoteen 1967 asti, jolloin koulu muutti Malminkatu 5:een, joka on myös koulun nykyinen sijaintipaikka.
Vuonna 1918 koulu sai merenkulkuoppilaitoksia koskevan asetuksen perusteella nimekseen Navigationsinstitutet vid Åbo svenska sjöfartsläroanstalt. Perämiesten ja merikapteenien lisäksi koulutettiin myös diplomimerikapteeneita. Diplomimerikapteenilla oli muodollinen pätevyys mihin tahansa merenkulkualan toimeen ja etenkin opettajanvirkoihin merenkulkuoppilaitoksissa.
Vuonna 1983 perustettiin merimieskoulutuksen peruslinja, Sjömansskolan inom Åbo Navigationsinstitut, joka oli toiminnassa aina vuoteen 1998 asti.
Vuosien 1996-1999 välisenä aikana perämiesten ja merikapteenien koulutus yksityistettiin, ja siitä tuli Yrkesinstitutet och Yrkeshögskolan Sydvästin alaista. Toisen asteen koulutus kuului jonkin aikaa (1997-1998) Stiftelsen för fiskeri- och sjöfartsutbildningin alaisuuteen.
Vuonna 2004 alkoi myös konemestarinkoulutus Yrkesinstitut Sydvästissä, ja syksyllä 2006 aloittivat ensimmäiset merenkulun insinööri -tutkinnon opiskelijat opintonsa Yrkeshögskolan Sydvästissä.
1.8.2008 Yrkesinstitutet Sydväst (vahtiperämies-, ja vahtikonemestarilinja) liittyi uuteen Axxell kouluun. Samalla Yrkeshögskolan Sydväst (merikapteeni- ja merenkulkualan insinöörilinja) yhtyi Svenska yrkeshögskolanin kanssa Yrkeshögskolan Noviaksi. Toiminta Malminkadulla jatkui entiseen malliin mutta muutti nimeä Sydväst Merenkulusta Aboa Mareksi. Nimi tulee latinan kielestä Turku ja meri.
Vuonna 2010 Meriturvan simulaattorikeskus Oaniemessä, Espoossa liittyi Aboa Mareen. Näin olleen voimme nyt tarjota asiakkaillemme entistä monipuolisempaa simulaattorikoulutusta nyt kahdella paikkakunnalla. Syksyllä 2010 aloitettiin englanninkielinen merikapteenilinja, Maritime Management Yrkeshögskolan Noviassa.
Koulun rehtorit kautta aikojen
- 1818-1833 August Hagelstam laivaston majuri
- 1833-1845 Erik Benzelstierna merikapteeni
- 1845-1865 Bror Ekelund merikapteeni
Kaikki tätä seuranneet rehtorit ovat olleet koulutukseltaan merikapteeneja ja he ovat saaneet koulutuksensa Turun merenkulkuoppilaitoksessa:
- 1865-1890 Carl Stenius
- 1890-1915 Gustaf Mattsson
- 1916-1924 Erik Tengström
- 1925-1928 Napoleon Ceder
- 1928-1929 O. Jansson
- 1929-1931 J. Lagström
- 1931-1936 K. Päiviö
- 1936-1948 A. Relander
- 1948-1972 B. Forman
- 1972-1974 H. Myrén
- 1974-1976 P. Forsberg
- 1976-1996 B. Gyllenberg
- 1996-1997 A. Palola
- 1998-2001 M. Forsén
- 2002- P-O Karlsson