Harjoittelu
Ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen
Ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen ovat käsitteinä uusia ja sisältävät enemmän kuin perinteinen työkokemus tai -harjoittelu. Ohjattu harjoittelu ja työssäoppiminen pitävät sisällään sen, että opiskelija oppii osan opintosuunnitelman tai koulutusohjelman sisällöstä työpaikalla. Tehtävien suorittaminen vahvistetaan osittain aluksella. Oppilaitos arvioi, onko oppimistavoitteet saavutettu. Opiskelijalla itsellään on ensisijainen vastuu oppimisesta.
Ohjatun harjoittelun edistymistä seurataan aluksella harjoittelukirjan avulla. Oppilaitoksen niin halutessa se voi seurata oppimista harjoittelukirjan lisäksi myös oppimispäiväkirjan ja harjoitustehtävien avulla. Ohjatun harjoittelun vastuuhenkilö ohjaa opiskelijaa ja antaa tietoja lähdemateriaaleista.
Ohjatun harjoittelun tavoite on, että opiskelija perehtyy niihin vahtimiehelle ja vahtipäällikölle kuuluviin tehtäviin, jotka vastaavat STCW-yleisopimuksen toiminta-alueissa määriteltyjä teoreettisia ja käytännön valmiuksia.
Ohjatussa harjoittelussa painotetaan opiskelijan kykyä olla aloitteellinen. Aloitekyky ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita, että aluksen turvallisuutta tai miehistön ja opiskelijan työturvallisuutta saisi vaarantaa.
Ammattikorkeakoulu ja oppilaitos tai niiden yksiköt toimittavat varustamolle ja alukselle oppilaitoskohtaiset ohjattua harjoittelua koskevat ohjeet. Ohjeet täydentävät opetustoimikunnan suositusta. Tämän lisäksi ohjattua harjoittelua suorittavalla opiskelijalla on mukanaan ammattikorkeakoulun tai oppilaitoksen harjoitteluohjeet joko harjoittelukirjan liitteenä tai erillisenä kappaleena.
Ohjattua harjoittelua koskevat säädökset
Merenkulkualalla ohjattu harjoittelu perustuu kansainväliseen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan yleissopimukseen ja asetukseen aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta.
Tarkistettu yleissopimus edellyttää vahtiperämiehen pätevyyskirjan saamiseksi koulutusohjelmaan tai opetussuunnitelmaan kuuluvaa ja harjoituskirjaan kirjattua vuoden harjoittelujaksoa tai vaihtoehtoisesti kolmen vuoden meripalvelua. Yleissopimukseen sisältyvät myös vastaavat määräykset koskien vahtikonemestarin ja vahtimiehen ohjattua harjoittelua.
Asetus aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta edellyttää pätevyyskirjan myöntämiseksi seuraavien vaatimusten täyttämistä:
- vähimmäisikä
- koulutus
- meripalvelusvaatimus, ts. hyväksytty ohjattu harjoittelu, työkokemus tai koulutuksen ja työkokemuksen yhdistelmä
Ammattikoulutusta koskevan, vuoden 1999 alussa voimaan astuneen lain mukaan kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin tulee lisäksi sisältyä työssäoppimista. Opetusministeriön päätöksen mukaan työssäoppiminen merenkulun perustutkinnossa on 30-60 ECTS.
Ammatilliset perustutkinnot
Merenkulun alalla on Opetusministeriön päätöksen mukaisesti neljä perustutkintoa: kansikorjausmies, laivasähkömies, vahtiperämies ja vahtikonemestari.
Koulutusohjelman tai opetussuunnitelman perusteiden laajuus ilmaistaan opintoviikkoina. Ohjattu harjoittelu on osa opintoja ja se sisältyy koulutusohjelmaan tai opetussuunnitelman perusteisiin. Yksi opintoviikko ammatillisessa peruskoulutuksessa tai ammattikorkeakoulussa vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Opintoviikko koostuu lähiopetuksesta, itsenäisistä opinnoista ja omasta työpanoksesta. Ohjattu harjoittelu (40 opintoviikkoa) tarkoittaa enimmillään opiskelijalle 1600 tunnin työpanosta. Aluksella suoritetavan ohjatun harjoittelun tai työssäoppimisjakson tulee olla vähintään neljä viikkoa pitkä.
Ammattikorkeakoulututkinnot
Merenkulkualan kansi- ja konepäällystötutkintojen ammattikorkeakouluopintojen laajuus on 270 ECTS. Merenkulkualan ammattikorkeakoulututkintojen ohjatun harjoittelun laajuus on kuten ammatillisessa peruskoulutuksessakin 60 ECTS.
Ammattikorkeakoulututkintojen ohjattu harjoittelu jaetaan, kuten ammatillisessa peruskoulutuksessakin, kahteen osaan: vahtimiehen taso (12 ECTS) ja vahtiperämies- tai vahtikonemestaritaso (48 ECTS).